Kansalaisaloite on epäonnistunut tavoitteessaan lisätä suomalaisten mahdollisuuksia osallistua poliittiseen päätöksentekoon. Kansanedustajat vieroksuvat ajatusta kansalaisten oikeudesta määrätä edustajilleen asiakysymyksiä käsiteltäväksi niin suuressa määrin, että päättivät luoda harkintaan perustuvan menettelyn, jossa valiokuntien ei tarvitse tuoda aloitteita eduskunnalle äänestettäväksi. Kansalaisaloiteaktiivit toivoivat automaattista menettelyä jossa kaikki aloitteet pääsisivät äänestykseen. Todellista demokratiaa olisi, jos kansalaisaloitteita ei käsittelisi ainoastaan eduskunta, vaan myös kansalaiset suorassa kansanäänestyksessä.
Kansalaisaloitteen ensimmäisen yrityksen epäonnistuminen Suomessa ei tarkoita kuitenkaan sitä, että koko työkalua kannattaa täysin tuhota. Valitettavasti Keskustan puoluesihteeri Timo Laanisen ehdotus äänestysikärajan ja aloiteoikeuden irroittamisesta toisistaan laskemalla aloiteoikeuden ikärajaa 15 vuoteen tarkoittaisi nimenomaan tätä – aloitteiden painoarvo äänestäjien vaatimuksena edustajilleen katoaisi ja poliitikot saisivat uuden tekosyyn olla arvostamatta kansalta saatuja aloitteita.
Nuoret eivät tarvitse lumedemokratiaa, näitä katteettomia lupauksia siitä, että alaikäisiä mukamas kuunneltaisiin yhteiskunnassa. Nuorille kuuluu todellinen valta, oikeat poliittiset kansalaisoikeudet. Äänioikeusikärajaa ja oikeutta asettua ehdolle on laskettava 16 tai 15 vuoteen. Valitettavasti tämä ei ole vielä Vasemmistonuorten kanta, toisin kuin hyvin monen muun poliittisen nuorisojärjestön ja puolueen. Uutta poliittista ohjelmaa kuitenkin valmistellaan ja se hyväksytään liittokokouksessa 2015. Tarvitsemme vasemmistolaisessa liikkeessä perusteellista keskustelua äänioikeuden ikärajasta sekä ylipäätään demokratiapolitiikasta.
Pelkkä äänioikeuden ikärajan laskeminen ei silti riitä. Nuorille ja aikuisille pitää antaa todellista päätösvaltaa yhteiskunnassa. Tarvitsemme suoria ja sitovia kansanäänestyksiä. Kansalaisaloitetta on kehitettävä parempaan, suoremman demokratian suuntaan – ei vietävä taaksepäin heikentämällä sen painoarvoa.
Henrik Jaakkola
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten hallituksen jäsen
