Yleinen työttömyyskassa hakee kasvoja opiskelijamarkkinointiin. Ammattiliitot paikkaavat työnvälityksen resursseja omilla palveluillaan.
teksti Niko Peltokangas
Kilpailu ammattiyhdistysliikkeen ja Loimaalla kotipaikkaansa pitävän Yleisen työttömyyskassan välillä kovenee, kun ”Loimaan kassan” jäseniä palveleva YTK-yhdistys alkaa houkutella opiskelijajäseniä. Yhdistys hakee parhaillaan kahta ”opiskelijakasvoa” mainoskampanjansa keulakuviksi.
YTK-yhdistyksen opiskelijajäsenille tarjotaan vakuutuksia, työnhakuvalmennusta sekä puhelinneuvontaa työsuhdeasioissa. Yhdistys ei neuvottele jäsentensä puolesta työpaikoilla eikä työehtosopimusneuvotteluissa. Opiskelijajäsenyyden hinta on 18 euroa vuodessa.
Useimmissa ammattiliitoissa opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua, mutta he ovat liiton edunvalvonnan ja vakuutusturvan piirissä. Vuonna 2016 Kuluttajaliiton selvityksessä YTK-yhdistyksen tarjoama oikeusapu oli selvästi viittä ammattiliittoa heikompaa. Vuoden 2018 alusta lähtien YTK-yhdistys on vakuuttanut jäsenensä vastuu- ja oikeusturvavakuutuksella.
Loimaalaisyhdistys mainostaa rakentavansa osaltaan parempaa työelämää. Käytännössä se tarjoaa jäsenilleen työnhakukoulutusta sekä työsuhdeneuvontaa, joka rajoittuu puhelimitse annettuihin neuvoihin. Sen rinnalla toimiva Yleinen työttömyyskassa perustettiin vuonna 1991 vaihtoehdoksi niille, jotka halusivat työttömyyskassan jäseniksi ilman liittymistä ammattiliittoon – eli ”vastapuolelle”, kuten kassan perustajiin kuulunut yrittäjä kuvaili ay-liikettä Verkkouutisten haastattelussa vuonna 2004.
Avoimet työpaikat esiin
Samaan aikaan ammattiyhdistysliike laajentaa toimintaansa työnvälitykseen. Uusin avaus on Palvelualojen ammattiliitto PAMin Duunisivut-palvelu, jolle kootaan liiton edustamien alojen ja ammattien avoimia työpaikkoja.
Yksityisten toimijoiden rooli kasvaa työnvälityksessä ja liitot haluavat siitä siivunsa. Aiemmin oman työnvälityspalvelun ovat avanneet ainakin Rakennusliitto ja Ammattiliitto Pro.
Liitot täydentävät palveluillaan työ- ja elinkeinotoimistojen palveluja, joita ollaan siirtämässä tulevien maakuntien vastuulle. PAMin puheenjohtaja Ann Selin on liiton tiedotteessa huolissaan siitä, että työttömiä kohtaan esitetään kasvavia velvoitteita, mutta heille suunnattuja palveluita ei ole samassa suhteessa kohennettu. Selinin mielestä on tärkeää, että yksilölliset tarpeet huomioidaan työnvälityspalveluissa, mutta hän pitää Sipilän hallituksen toimia riittämättöminä, osin jopa huononnuksina työttömien asemaan.
Työttömyyskassan markkinoinnista ei välttämättä kerry ansiosidonnaista työttömyysturvaa
YTK-yhdistyksen haussa olevat opiskelijamarkkinoijat esiintyvät videoilla ja valokuvissa sekä osallistuvat ainakin heinäkuussa järjestettävään SuomiAreena-tapahtumaan. Työtä on vähintään kuusi päivää kolmen kuukauden aikana ja siitä maksetaan hakuilmoituksen sanoin ”1500 euron arvoinen korvaus”.
Markkinointijohtaja Pirjo Kaasisen mukaan kyse on 1500 euron rahapalkasta. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa työ ei välttämättä kerrytä, vaikka työn sisältönä on työttömyyskassan jäsenten palveluyhdistyksen markkinointi.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan edellytyksenä on työssäoloehto, joka täyttyy, kun työttömyyskassan jäsen on palkkatöissä 26 kalenteriviikkoa eli puoli vuotta edellisten kahden vuoden ja neljän kuukauden aikana. Työssäoloehtoon lasketaan kalenteriviikot, joiden viikkotyöaika on vähintään 18 tuntia. Palkan tulee olla alan työehtosopimuksen mukainen.
YTK-yhdistyksen markkinointiprojektissa työtehtävät ja -tunnit tarkentuvat valittujen työntekijöiden kanssa, Kaasinen sanoo. Tässä vaiheessa työn jaksottumista ei hänen mukaansa voi arvioida. Kuusi kahdeksantuntista työpäivää tuottaa enintään kaksi työssäoloehtoa kerryttävää työviikkoa.
