Teksti: Joel Haapamäki
Kuvat: Adele Hyry
Kriisikunnan rajaa hätyytelleessä Kärkölässä on etsitty ratkaisuja puoluepolitiikan ulkopuolelta, pormestarista ja positiivisesta asenteesta. Siinä sivussa pitäjässä on tehty poliittista historiaa.
”Kärkölä uusiksi.”
Markku Koskinen aloitti tilapäivityksensä Facebookissa tammikuun 11:nä 2017 kuin reformin.
Koskinen oli ehtinyt haudutella turhautumistaan kotikuntansa politiikkaan jo pitkään. Kärkölän suurimman työllistäjän, perheyritys Koskisen Oy:n entisenä toimitusjohtajana hän oli nähnyt korkealta, kuinka 4 500 asukkaan kunta ympärillä näivettyy.
Koskinen moitti päivityksessään päättäjien tapaa hoitaa asioita ”ihan katastrofiksi” ja perusteli:
”Hyvät ajatukset tuhotaan yksittäisten valittajien toimesta ja kaikki pitkän tähtäimen ajattelu puuttuu.”
Myös Koskisen omat pitkän tähtäimen suunnitelmat olivat murroksessa, sillä hän oli saanut yllätyspotkut perheyrityksestä vain muutamaa kuukautta aiemmin.
Potkujen jälkeen Koskisella oli ollut aikaa miettiä Kärkölän kunnan politiikan viheliäisyyttä, mutta myös vaihtoehtoja sille. Tilapäivitys päättyi toiveikkaasti:
”Haluan viedä kotikuntaani eteenpäin, klikkaa tykkää, jos haluat lähteä mukaan.”
Koskinen oli kunnassa tunnettu henkilö, jonka päivitykset tapasivat kerätä kolminumeroisia tykkäysmääriä, ja niin kävi nytkin. Myös kannustavia kommentteja alkoi sadella oitis. Vielä samana yönä yhdessä niistä ehdotettiin uuden poliittisen ryhmän perustamista. Koskinen vastasi nopeasti: ”Hemmetti, lähdetään toimeen :)”
Sitten asiat etenivät joutuisasti. Koskinen keräsi kiinnostuneet ryhmäksi, jonka tavoitteeksi kirkastui tähdätä vielä saman kevään kuntavaaleihin sitoutumattomien liittona. Mukaan haalittiin 25 muutosmyönteistä ehdokasta. Nimeksi keksittiin Kärkölä-ryhmä.
Jokainen ehdokkaista tilitti sata euroa yhteiseen vaalikassaan, josta kustannettiin nopea, mutta tehokas kampanja: järjestettiin yleisötilaisuuksia, julkaistiin lehti-ilmoituksia ja tarjoiltiin torilla kebabia ja paellaa. Isojen teiden varsille nousivat banderollit tekstillä ”ÄÄNESTÄ UUSI ALKU!”
Kolme kuukautta myöhemmin sitoutumaton ryhmä rohmusi kunnallisvaaleissa yli puolet kunnan äänistä jättäen perinteiset puolueet vähemmistöön.
Sellaista ei ole tapahtunut Suomessa koskaan aikaisemmin.
Järvelä on juna-asema ilman asemarakennusta Lahden ja Riihimäen välissä, Päijät-Hämeen puolella. Se on myös Kärkölän kuntakeskusta, se osa Kärkölää, missä tapahtuu.
Järvelää halkoo Hähkäniementie. Sen varrella kärköläläiset käyvät koulua, tekevät töitä ja viettävät vapaa-aikaansa. Tien varrella ovat aseman lisäksi valtaosa kunnan keskeisistä instituutioista: kunnanvirasto, terveysasema, koulut, päiväkoti, kirjasto, uimahalli, elokuvateatteri, nuorisotalo, pankki, apteekki ja baari.
Hähkäniementieltä nousee silta junaradan yli. Se vie Koskisen Oy:n tehtaalle. Tehdas on osa konsernia, joka valmistaa puutavaraa muun muassa rakennus- ja huonekaluteollisuuden tarpeisiin noin 270 miljoonan euron liikevaihdolla.
Koskisella työskentelee liki tuhat työntekijää, joista arviolta puolet asuu Kärkölässä. Työstä kuuluva ääni kantautuu lähialueelle kellon ja vuoden ympäri lukuun ottamatta heinäkuuta, jolloin tehtaalla lomaillaan ja Järvelässä muistetaan miltä kuulostaa hiljaisuus.
Järvelässä on viime aikoina kolissut myös toisesta syystä. Nuorisotalon ja uimahallin välissä ammottaa aukko, jonka ympärillä hyörii ihmisiä ja työmaakoneita. Aukko on tarkoitus täyttää uudella koululla ja liikuntahallilla. Niihin tiivistyy Kärkölässä paljon.
Vaalivuoteen 2017 lähdettiin Kärkölässä apeissa tunnelmissa. Pitäjän väkiluku oli laskenut jo pitkään, ja verotulojen hupeneminen alkoi näkyä kuntalaisten arjessa.
Kunnassa oli kuljettu vuosikymmenet pääasiassa keskustan ja kokoomuksen johdolla. Puolueilla oli tapana liittoutua valtuustossa ja jakaa kunnan tärkeimmät luottamustehtävät keskenään. Niissä olevat ihmiset tekivät monia kipeitä päätöksiä.
Välttääkseen kriisikuntamenettelyt Kärkölä möi 2010-luvun alussa rahoitusyhtiö Danske Financelle muun muassa kunnan paloaseman ja vanhainkodin. Lisäksi Kärkölän lukio ja yksi kolmesta peruskoulusta suljettiin. Jäljelle jääneissä kouluissa kärsittiin homevaurioista.
Kun Kärkölä-ryhmä kiilasi vaalitorille ja tarjosi vaihtoehdoksi positiivista päätöksentekoa, elvyttämistä ja uutta alkua, oli moni kiinnostunut kuulemaan lisää.
Markku Koskisen auto on mennyt epäkuntoon, mutta onneksi matka kotoa töihin on lyhyt. Koskinen saapuu Kärkölän kunnanvirastolle sovittuun aikaan, tervehtii ja ohjaa valtuustosaliin. Hän ottaa paikan salin takarivistä.
Koskinen sai vaaleissa 2017 mandaatin valtuustoon 414 kärköläläiseltä, noin joka kuudennelta kunnassa äänestäneeltä. Suurempaan prosenttiosuuteen kotikunnassaan ylsi ainoastaan pietarsaarelainen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).
Koskinen on asunut suurimman osan elämästään Kärkölässä ja sen liepeillä. Ennen potkuja hän ehti toimia isoisänsä Kalle Koskisen perustamassa konsernissa 30 vuotta, joista viimeiset neljä toimitusjohtajana. Potkuistaan huolimatta Koskinen on yhä yhtiön passiivinen osaomistaja.
Politiikasta Koskisella ei ollut aikaisempaa kokemusta lukuun ottamatta kauden mittaista varavaltuutetun pestiä Kärkölän entisessä naapurikunnassa Hämeenkoskella. Tuolloin Koskinen pyrki valtuustoon sitoutumattomana kokoomuksen listalta.
Koskisen tavoin suuri osa Kärkölä-ryhmän 15 valtuutetusta on ollut varsinaisessa valtuustotyössä nyt ensimmäistä kertaa. Viimeiseen neljään vuoteen on mahtunut paljon yhdessä opettelua kuntalain ja valtuustoetiketin kiemuroissa.
”Kunnallisen päätöksenteon prosessien määrä ja hitaus tuli ehkä monelle yllätyksenä”, Koskinen sanoo.
Yksinkertaisen enemmistönsä turvin Kärkölä-ryhmä on kuitenkin saanut tehdä kunnassa pitkälti mielensä mukaista politiikkaa. Kärkölässä onkin puhuttu itsevaltaisesta gallialaisesta kylästä viitaten Asterixin ja Obelixin maailmaan.
Koskinen näkee ryhmän suurimpina saavutuksina liikuntahallin ja uuden yhtenäiskoulun rakentamisprojektit sekä alakoulun homeongelman selvittämisen. Koulurakentaminen olisi tosin todennäköisesti ollut edessä valtuuston voimasuhteista riippumatta, sillä terveysviranomaiset antoivat vuonna 2019 ukaasin, jonka mukaan koulut menevät kiinni, ellei homeongelmiin puututa.
Kunnan asioista, niin isoista kuin pienistä, käydään avointa keskustelua Kärkölässä tapahtuu -nimisessä Facebook-ryhmässä. Ryhmässä on liki yhtä paljon jäseniä kuin Kärkölässä asukkaita. Esimerkiksi juuri koulujen homeongelmat saivat laajempaa näkyvyyttä osin oppilaiden äitien aktiivisen Facebook-kirjottelun myötä.
Myös Koskinen hyödyntää Facebookia työssään niin keskustelufoorumina kuin tiedotuskanavana. Kärkölä-ryhmä on saanut kuntalaisilta kiitosta ihmisläheisestä viestinnästään.
”Kuntien tiedottaminen on usein sellaista, että laitetaan nettisivuille tiedote. Aika harva sellaisia käy varmaan lukemassa”, Koskinen sanoo.
Myös Kärkölä-ryhmällä on oma, kaikille avoin Facebook-sivunsa. Keskustelu siellä on kuitenkin ollut viime aikoina vähäistä.
Tammikuussa sivulla julkaistiin esitys ryhmän tärkeimmistä saavutuksista ja edessä olevista tavoitteista. Listattuna oli koulurakentamisen lisäksi myös muuta kunnallisen päätöksenteon kovaa ydintä: urheilukentän remonttia ja etsivän nuorisotoiminnan laajentamista.
Sivulla on myös kuntavaaliteemoja 2021 esittelevä julkaisu. Sen kannessa piirroshahmot pomppivat ekstaattisina liikuntahallin ja yhtenäiskoulun havainnekuvien lomassa.
Hahmojen lienee tarkoitus esittää nuoria. Heistä on ikärakenteensa kanssa kamppailevassa Kärkölässä pulaa.
Kärkölän nuorisovaltuuston puheenjohtaja Aatu Soininen esittäytyy reippaasti nuorisotalo Nuokun tuvassa. Hän on yksi Kärkölän muutamasta kymmenestä lukioikäisestä. Heistä jokunen viettää tiistai-iltaansa nuorisotalolla.
Soininen näkee, ettei taannoinen Kärkölän lukion sulkeminen ollut yksinomaan huono asia.
”Se on pakottanut paikalliset nuoret hakeutumaan esimerkiksi Lahden huippulukioihin, joista he valmistuvat objektiivisesti paremmin paperein.”
Soininen itse käy lukiota Lahden yhteiskoulussa ja tähtää opiskelemaan psykologiaa Itä-Suomen yliopistoon. Hän on juuri täyttänyt kahdeksantoista ja on ikäisistään siinä mielessä vähemmistössä, että aikoo äänestää tulevissa kunnallisvaaleissa. Kärkölän kunnanpolitiikkaa Soininen ei tosin kerro seuranneensa erityisen tarkasti.
Koskisen vaneritehtaalta radan toiselle puolelle nuoriso-ohjaajaksi siirtynyt Jussi Lahti näkee, että Kärkölä-ryhmä on tehnyt hyvää kunnalle.
”Tuntuu, että viimeisen neljän vuoden aikana täällä on tapahtunut enemmän asioita kuin koko sinä aikana, kun olen asunut täällä. Nämä kouluhommat ja muut.”
Yli 20 vuotta nuoriso-ohjaajana toiminut Merja Joutjärvi on samaa mieltä.
”Kärkölä-ryhmä on tuonut säpinää homeiseen puoluepolitiikkaan. Ennen sanottiin, että kunnalla ei ole rahaa, eikä mitään saatu aikaan. Nyt uudet rakennukset valmistuvat, ja se on pääasia. Kyllä niistä veloista selvitään.”
Joutjärvi ja Lahti ovat molemmat asuneet Kärkölässä liki koko elämänsä. He näkevät kunnan viehätyksen etenkin sen rauhallisuudessa, hyvissä yhteyksissä ja riittävissä palveluissa.
Samoilla linjoilla ovat Hähkäniementietä kävelevät Mikko Lahti ja Juhani Vahovuori. He laskevat asuneensa Kärkölässä yhteensä yli 120 vuotta. Molemmat ovat olleet tyytyväisiä Kärkölä-ryhmän toimintaan ja aikovat äänestää heitä vastaisuudessakin.
”On se hyvä, että täällä on valta vaihtunut. Ennen vaan kinattiin ja riideltiin. Jos edellisiin valtuutettuihin olisi oltu tyytyväisiä, niin ei kai niitä olisi äänestetty pois”, Lahti sanoo.
Kärkölä-ryhmän menestys näkyi jyrkkänä syöksynä perinteisille puolueille. Niistä vain vasemmistoliitto säilytti asemansa, yhden valtuustopaikan.
Hähkäniementieltä pääsee kääntymään Kukonmäentielle. Siellä asuu Mari Tommiska, vasemmistoliittoa edustava ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettu.
Tommiska huokaa syvään viimeisestä neljästä vuodesta kysyttäessä.
”Turhautuminen on päällimmäinen tunne. Kyllähän tämä on ollut sellaista pään hakkaamista seinään. Mielipiteitään valtuustossa voi kyllä esittää, mutta eivät ne johda mihinkään.”
Kärkölä-ryhmän yksinvaltaakin enemmän Tommiskaa on harmittanut kunnioituksen puute ryhmän valtuustotyössä.
”Kärkölä-ryhmän käyttäytyminen valtuustosalissa on ollut ala-arvoista. Avointa naureskelua ja väheksyntää. Heillä ei tunnu olevan kosketuspintaa esimerkiksi pienituloisten lapsiperheiden tai mielenterveysongelmaisten elämään.”
Muissa valtuustoryhmissä on jaettu huoli Kärkölä-ryhmän tavasta käyttää kunnan rahoja. Uusi koulu oli välttämättömyys, mutta kookas liikuntahalli ei. Mikäli kunnan vetovoima ei kasva tulevinakaan vuosina, voivat jo kertaalleen väistetyt kriisikuntaneuvottelut ajankohtaistua korkojen kera.
Alakynteen joutuneet puolueet ovat tiivistäneet yhteistyötään valtuustokauden aikana. Tommiskan mukaan valtuustossa on noussut taistelutahto.
Yksi signaali siitä saatiin alkuvuodesta, kun Kärkölän entinen kunnanjohtaja Seppo Huldén ilmoitti asettuvansa ehdolle kuntavaaleissa kokoomuksen riveistä. Myös Huldénin päätöksen taustalla on pelko kotikunnan velkaantumisesta ja sen seurauksista.
”Josko tällä omalla kokemuksella kunnallisessa päätöksenteossa voisi vielä vaikuttaa asiaan”, Huldén sanoo.
Kaikki eivät kuitenkaan jaksa enää yrittää.
Kärkölä-ryhmän esiinmarssista eniten kärsi keskusta, jonka valtuustopaikat tippuivat yhdeksästä kolmeen. Yksikään keskustan tämänhetkisistä valtuutetusta ei aio asettautua ehdolle kesän vaaleissa.
Jopa paikallisen kunnallispolitiikan voimahahmo, vuosikymmeniä Kärkölän valtuustossa vaikuttanut keskustan kunnallisneuvos Matti Torkkel on jättäytymässä sivuun. Kysyttäessä haastattelusta Torkkel kieltäytyy kohteliaasti.
”Ymmärtänet haluttomuuteni kommentoida tätä asiaa.”
Ensimmäisen kauden keskustan valtuutettu Sini Sivo suostuu haastatteluun sähköpostitse.
”Vaikutusmahdollisuudet valtuustossa ovat olleet aika vähäiset. Kärkölä-ryhmän suhtautuminen on ollut ylimielistä ymmärtääkseni jokaiseen puolueeseen”, Sivo kirjoittaa.
Sivon mukaan Kärkölä ja sen poliittinen kenttä on jakautunut kahtia.
”Osa kuntalaisista on innoissaan uudesta, mutta osa on huolissaan niin velkaantumisesta kuin korkeasta veroprosentista.”
Kärkölän kunnallisveroprosentti on jo pitkään ollut yksi Suomen korkeimmista. Sitä nostettiin entisestään nykyiseen 22 prosenttiin marraskuussa 2018. Korotuksen puolesta äänesti Kärkölä-ryhmä yksimielisesti.
Tommiskan tavoin myös Sivo on kokenut Kärkölä-ryhmän käyttäytymisen paikoin jyräävänä ja epäasiallisena. Hän kertoo kohdanneensa valtuustossa myös ikäänsä ja sukupuoleensa kohdistuvaa vähättelyä.
Markku Koskinen suhtautuu väitteeseen vakavasti. Hänen mukaansa Kärkölä-ryhmään on kohdistunut etenkin vaalien alla paljon liioiteltua ja totuuteen pohjaamatonta kritiikkiä.
”Ryhmän perussäännöissä on, että arvostetaan ja kunnioitetaan kaikkia valtuutettuja. Aluksi emme välttämättä aina ymmärtäneet, että asemassamme odotetaan tietynlaista asiallista käytöstä ihan kaikissa tilanteissa. On ikävää, jos hyväntahtoinen huumori on koettu noin, ei siinä ole ollut mitään pahaa aikomusta.”
Kärkölä ei ole ainoa suomalaiskunta, jossa sitoutumaton ryhmittymä on saavuttanut menestystä. Esimerkkejä löytyy muun muassa Tuusulasta, Keminmaalta ja Kärkölän naapurikunnasta Orimattilasta.
”Riippumattomuus puoluepoliittisista linjauksista tekee sitoutumattomista erityisen houkuttelevan vaihtoehdon äänestäjille, jotka eivät välttämättä ole kiinnostuneita valtakunnan politiikasta tai koe perinteisten puolueiden kuvastavan heidän arvojaan” kertoo kunta- ja aluejohtamiseen erikoistunut tutkijatohtori Anni Jäntti Tampereen yliopistosta.
Hän uskoo ryhmien tulleen jäädäkseen.
”Sitoutumattomien ryhmien suosio heijastelee politiikan laajempia trendejä, joissa jako liberaalien ja konservatiivien välillä on alati oikeisto–vasemmisto-jakolinjaa relevantimpi.”
Myöskään Kärkölä-ryhmä ei Markku Koskisen mukaan asetu luontevasti perinteiselle akselille. Hän kertoo jäsenistöllä olevan taustaa niin vihreistä kuin demareista, mutta arvelee, että eniten ryhmässä on kuitenkin ”kokoomuksen ja keskustan kantoja jakavia”.
Poliittisten taustojen erot huomioiden ryhmän äänestyskäyttäytyminen on ollut läpi valtuustokauden harvinaisen yhdenmukaista, semminkin kun ryhmän sääntöihin ei ole kirjattu niin kutsuttua ryhmäkuria.
Liki täydellisen rikkoutumaton linja on löytynyt Koskisen mukaan aktiivisella viikoittaisella keskustelulla. Maahanmuuttopolitiikan kaltaisissa laajemmissa kysymyksissä ryhmän sisällä on ollut hajontaa, mutta erimielisyydet on jätetty kokousten ulkopuolelle ja on pitäydytty kunnan kehittämistä koskevissa asioissa.
Sellaisissa kuin uudet rakennusprojektit, kunnan tiedon- ja taloushallinnan uudistaminen tai pormestarimallin käyttöönotto.
Perjantaina 12. tammikuuta 2018 juhlittiin Järvelän juna-aseman kupeessa sijaitsevassa Silver Arrow -ravintolassa railakkaasti. Musiikista vastasi Kansan Ruusut -trio ja tarjolla oli olutta, lihapiirakkaa ja kakkua. Juhlien keskipisteenä oli Markku Koskinen.
Kärkölän kunnanvaltuusto oli aiemmin samalla viikolla päättänyt hallintosäännön muutoksesta, jonka turvin Koskinen nimitettiin kesken valtuustokauden Kärkölän ensimmäiseksi pormestariksi. Ratkaisua edelsi Kärkölän kunnanjohtajan Seppo Huldénin siirtyminen muihin tehtäviin.
Pormestarin kannalla oli yksinomaan Kärkölä-ryhmä. Mallia perusteltiin muun muassa päätöksenteon sujuvoittamisella. Ratkaisevassa valtuustokokouksessa 14 valtuutettua kannatti pormestarimalliin siirtymistä ja 13 vastusti sitä. Äänestyksessä Kärkölä-ryhmän yhtenäinen linja murtui hetkeksi, sillä yksi sen jäsenistä vastusti mallia ja erosi samalla ryhmästä.
Pormestarin roolissa yhdistyvät kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävät. Sen myötä kunnassa tehtävä valmistelutyö ja päätöksenteko nivoutuvat entistä tiiviimmin yhteen. Erityisen rahakas johtotehtävä ei Kärkölässä ole, sillä pormestari Koskisen palkkaus on asettunut noin 3 600 euroon. Vertailun vuoksi: Jan Vapaavuori tienaa Helsingissä noin 16 000 euroa kuukaudessa.
Aloite pormestarimalliin tuli Koskisen mukaan alun perin kunnanjohtajan tontilta väistyneeltä Huldénilta.
”Pormestarimalli on ihan yhtä hyvä kuin kunnanjohtajan malli, se riippuu vain siitä, kuka tehtävää hoitaa”, Huldén sanoo nyt.
”Pormestarin pitäisi pystyä olemaan vielä kunnanjohtajaa yhteistyökykyisempi. Hänen pitäisi pystyä kokoamaan joukot yhteen. Tällä hetkellä tilanne on kaiketi se, ettei valtuustoryhmien välinen keskusteluyhteys ole paras mahdollinen.”
Vallan keskittyminen yhä vahvemmin Kärkölä-ryhmälle on sapettanut vasemmistoliiton Tommiskaa ja keskustan Sivoa. Myös vuodesta 1999 kunnanjohtajana toimineen Huldénin lähdön myötä tilapäisesti heikentynyt kuntalain osaaminen on herättänyt harmitusta.
”Kunnantalolla ei ole tällä hetkellä kuntalain taitajaa, ja sen huomaa. Kysymyksiin vastataan mututuntumalla”, Sivo sanoo.
Kärkölästä tuli pormestarimalliin siirtymisen myötä viides suomalaiskunta, jota johtaa pormestari. Tutkijatohtori Anni Jäntti näkee taustalla kansainväliset trendit. Hän uskoo, että pormestareita valitaan tulevaisuudessa yhä useammassa suomalaiskunnassa. Kärkölän jälkeen pormestarimalliin siirtymisestä on päätetty Puolangalla ja Turussa.
”Perusteluiksi annetaan usein poliittisen johtajuuden vahvistamien tarve”, Jäntti sanoo.
”Ja kyllähän pormestarimalliin siirtyminen myös lisää kunnan näkyvyyttä ja antaa kunnalle ja sen johdolle kasvot.”
Koskisen pormestarijuhlien näyttämön, ravintola Silver Arrow’n etuoven lasi on yritetty iskeä sisään, mutta sisällä on rauhallista.
Neljän jälkeen paikalle alkaa saapua tehtaan työntekijöitä keltaisissa huomioasuissaan. Heillä ei ole kiinnostusta osallistua haastatteluun eikä liioin lupaa kommentoida konsernin asioita.
Oloneuvokseksi esittäytyvällä Pertti Rantalalla juttua sen sijaan riittää.
Rantala näkee, että Kärkölä-ryhmän suosio viime valeissa perustui ”helvetin hyvään ehdokasasetteluun” sekä aktiiviseen vaalityöhön. Koronapandemian takia ihmisten kohtaaminen jää väistämättä vähemmälle ennen vaaleja, mistä syystä Rantalalla ei ole luottoa uuteen äänivyöryyn.
”Ei sitten millään!”
Tiskin takana ravintoloitsija Sanna Manner kertoo keskustelevansa politiikasta asiakkaidensa kanssa päivittäin. Mannerin mukaan tyytymättömien määrä on vakio. Riippumatta kunnan päätöksentekijöistä ja päätöksistä, valittamisen aihetta on aina.
Omia poliittisia näkökulmiaan Manner varjelee. Järvelän tunnetuimmalta ravintoloitsijalta se on ymmärrettävää.
Hähkäniementien varrelle keväällä 2017 nousseet Kärkölä-ryhmän banderollit pölyttyvät pormestari Koskisen autotallissa. Uusia ei olla näillä näkymin tilaamassa.
Tuleviin vaaleihin Koskinen suhtautuu rauhallisesti. Tarkempia suunnitelmia mahdollisen vaalitappion ja pormestarin tittelistä luopumisen varalle ei vielä ole.
”En ole vielä keksinyt mitä tekisin isona”, Koskinen naurahtaa ja vakavoituu sitten.
”Ehkä sitä tulisi kartoitettua insinöörihommien ja yritysjohtamisen mahdollisuuksia.”
Ensisijaisesti Koskisen tavoitteena on saada jatkaa matkaa kunnallisen päätöksenteon ytimessä. Ajoittaisista vaikeuksista huolimatta hän kokee, että Kärkölä-ryhmä on ainakin osin onnistunut tavoitteissaan.
”Näkisin että kunnan vetovoima on kehittynyt viime vuosina myönteiseen suuntaan. Eräskin Kärkölään vasta muuttanut eläkeläisrouva kertoi, miten hienoa se on, että täällä kuntalaiset ovat päätöksenteon keskiössä.”
Julkaistu Liberossa 1/2021
