Teksti Hanna-Marilla Zidan – Kuvat Kalle Erkkilä
Pohjoismaiden neuvosto käsitteli viime viikolla kokouksessaan Ahvenanmaalla saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hakemusta Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi. Tällä hetkellä saamelaisilla on vain tarkkailijan asema.
Pohjoismaiden neuvoston jäsenyys tarkoittaisi mahdollisuutta osallistua yhteispohjoismaiseen päätöksentekoon ja päätöksiin, joista useat vaikuttavat suoraan kolmen Pohjoismaan alueella asuvaan alkuperäiskansaan.
Ensi vuonna 65 vuotta täyttävän Pohjoismaiden neuvosto on useaan otteeseen käsitellyt saamelaisiin liityviä aiheita, kuten teollisuuden luonnonvarojen hyödyntämisen vaikutuksia alkuperäiskansoille sekä kieli- ja kulttuurioikeuksia.
Saamelaisia kuullaan, mutta heillä ei ole kunnollisia vaikutusmahdollisuuksia päätösprosesseihin.
Ensi kertaa saamelaiset hakivat Pohjoismaiden neuvoston jäsenyyttä 1966. Silloin hakijatahona oli Pohjoismainen saamelaisneuvosto.
Perusteluna täyden jäsenyyden eväämiselle on yleensä ollut Helsingin sopimuksen muuttamisen vaikeus. Sopimuksen määritelmää siitä, mikä taho voi olla jäsenenä Pohjoismaiden neuvostossa, on kuitenkin muutettu vuonna 1983 Grönlannin, Ahvenanmaan sekä Färsaarten jäsenyyden vuoksi.
Ahvenanmaalla saamelaisten jäsenyyttä käsitteli kansalais- ja kuluttajavaliokunta, mutta lopullisen päätöksen tekee Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto. Kansalais- ja kuluttajavaliokunnan suositus puheenjohtajistolle on, etteivät saamelaiset saisi jäsenyyttä. Valiokunta suositteli heidän vaikuttamismahdollisuuksiensa parantamista Pohjoismaiden neuvostossa.
“Mielestäni saamelaisilla pitäisi olla jäsenyys. Vahvin peruste on se, että EU:n ainoalla alkuperäisväestöllä pitäisi luonnollisesti olla edustus Pohjoismaiden neuvostossa. Toinen vahva perustelu on se, että isolla osalla asioista, joita Pohjoismaiden neuvostossa käsitellään on välitön tai välillinen vaikutus saamelaisiin, kommentoi vihreiden kansanedustaja sekä kansalais- ja kuluttajavaliokunnan varapuheenjohtaja Satu Haapanen.
”Mielestäni saamelaisilla pitäisi olla jäsenyys. Vahvin peruste on se, että EU:n ainoalla alkuperäisväestöllä pitäisi luonnollisesti olla edustus Pohjoismaiden neuvostossa.”
Kansalais- ja kuluttajavaliokunnan keskustelusta sosiaaliseen mediaan levisi tieto siitä, että eräs valiokunnan jäsen oli todennut, että mikäli saamelaisen parlamentaarisen neuvosto saisi täyden jäsenyyden Pohjoismaiden neuvostosto avautuisi muillekin ”lobbausjärjestöille”.
“Emme ole lobbausjärjestö, vaan demokraattisesti vaaleilla valittu elin, joka toimii poliittisella tasolla. Emme luo lainsäädäntöä, mutta pyrimme vaikuttamaan muun muassa yhteistyöllä kansainvälisissä elimissä. Toki, olemme toivoneet yhteispohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioinnin myötä vakiinnuttavamme parlamentaarista asemaamme, toteaa Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja sekä Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston jäsen Klemetti Näkkäläjärvi.
Vasemmistososialistinen vihreä ryhmä on ainoa puolueryhmä Pohjoismaiden Neuvostossa joka on tähän asti ilmaissut tukensa saamelaisten jäsenyydelle, osa puolueryhmistä ei ole vielä päättänyt kantaansa.
Kirjoittaja on Nuorten Pohjoismaiden Neuvoston hallituksen jäsen, Pohjoismaiden vasemmistonuorten kattojärjestön Socialistisk Ungdom i Nordenin puheenjohtaja sekä tarkkailija Pohjoismaiden Neuvoston elinkeinovaliokunnassa.
