Teksti: Pontus Purokuru Leigh Claire La Berge, Marx for Cats. Duke University Press, 2023. (s. 408) Poliisikissoja ei ole olemassa, ja on mahdotonta kuvitella kissaa vasikoimassa lainrikkojaa. Kissoilla ei ole säännön käsitettä. Myös jäykät hierarkiat puuttuvat: jos kissat elävät laumassa, ja tilaa riittää, niille ei juuri muodostu arvojärjestyksiä. Kissa hiipii, kätkeytyy, varastaa, saalistaa ja nautiskelee. […]
EKOSOSIALISTISEN KRIISINHALLINNAN PRAKTIIKASTA
Teksti: Teemu Vaarakallio Ståle Holgersen, Against the Crisis. Economy and Ecology in a Burning World. Verso, 2024. (s. 278) Kuka jaksaa lukea tai kirjoittaa kriiseistä? Eikö E. H. Carr jo sanonut ideoiden kriiseistä ja lukemattomat marxistit talouden kriiseistä kaiken sanottavan? Akateemiseen kriisinhallintakirjallisuuteen “laadukkaasta päätöksenteosta”, “johtajien psykologisista ominaisuuksista” ja “optimaalisista tuloksista” ei toivottavasti kukaan haaskaa aikaansa. […]
Yllättävän musertava ollakseen niin hauska
Teksti: Laura Kärkäs & Roosa Pohjalainen Tobi Lakmaker, Seksuaalisuuteni historia. Suom. Taru Luojola. 2024, Kosmos. (s. 191) Hollantilaisen Tobi Lakmakerin esikoisromaani on vitsikäs ja levottomasti harhaileva kertomus kummallisista reissuista, turhanpäiväisistä luennoista, identiteetistä ja menetyksestä. Laura Kärkäs ja Roosa Pohjalainen hämmästelevät omalaatuisen kertojan siekailematonta huumoria ja kiittävät tämän tekstin myötä Libero-lehteä ennakkoluulottomasta yhteistyöstä vuosien varrella. Laura: […]
Fossiilikapitalismin purkajaiset
Teksti: Samu Kuoppa Antti Salminen & Tere Vadén: Merkitys ja ala-aine. Niin & näin, 2024. Nyky-yhteiskuntamme on määritellyt itsensä ihmiskunnan historian edistyneimmäksi sivilisaatioksi, jonka teknologinen, taloudellinen ja tieteellinen osaaminen ovat paremmat kuin kenelläkään aiemmin. Samaisen yhteiskunnan tieteellisen tiedon mukaan tämä fossiilisten polttoaineiden varaan rakennettu sivilisaatio tulee jäämään noin kaksisataavuotiseksi, eli yhdeksi historian lyhyimmistä ja siten […]
Ontto provokaatio
Teksti: Taija Roiha Jyrki Lehtola & Tuija Siltamäki, Sinä riität: lopunaikojen opas. 275 s. Siltala 2023. Jyrki Lehtolan ja Tuija Siltamäen yhteisteos on kierrätysmateriaalista valmistettu kokoelma teräviä sanoja ja laiskoja ajatuksia. Kirkkoni, kirkkoni, miksi Jumalasi hylkäsit? Tästä messiaanisesta vaikerruksesta saa alkunsa Jyrki Lehtolan ja Tuija Siltamäen yhteisteos Sinä riität: lopunaikojen opas. Yhteiskunta ympärillä murenee konservatiivisimpia […]
Mielen monopoli
Teksti: Auri Nyman Kuvitus: Kristo Saarikoski Sodan ja sorron kasvattama kultakasa ei jää suurpääoman ainoaksi ryöstösaaliiksi. Kulttuurihegemonisen valta-asemansa anastanut lohikäärme hotkii kieliainesta – kirjoitusmerkkejä, sanoja, lauserakenteita ja merkityksiä – ja oksentaa kitusistaan ilmaisuvoiman syövyttävää sappea, brändiuudistuksia ja mainoslauseita. Miten käy, kun inhimillisen kokemuksen aarreaittana pidetty kieli muistuttaakin kaikesta ei-kaupallisuudesta riisuttua, kuluttajille kummittelevaa kaupunkitilaa? Tiskaan, ja […]
Luuri vierastilaan ja Räsäselle käteen
Teksti: Carlos Lievonen Kuvitus: Ege-Liis Deedin Miki Liukkosen Postpostpostmoderni maksimalismi ja sen minimalistinen politiikka Miki Liukkonen (1989-2023) tunnetaan parhaiten Suomen postmodernina maksimalistina par excellence. Liukkosen toinen romaani O saapui suomalaiselle kirjallisuuden kentälle meteoriitin voimalla, ja kirjaesineen fyysinen paino teki iskuvaikutuksesta entistä liioitellumman. Tekijän ikä tuntuu myös vaikuttaneen vastaanottoon. Kun 27-vuotias kirjoittaa “yleispätevän tutkielman siitä miksi […]
Oliko alussa mitään? Eli mitä vasemmiston tulisi tietää antropologiasta
Teksti: Janne Löppönen Kuvitus: Frans Nybacka Luen antropologiaa samasta syystä kuin monet lukevat scifiä. On vapauttavaa huomata, ettei nykyinen yhteiskuntajärjestys ole ainoa kuviteltavissa oleva. Mutta siinä missä scifi tyypillisesti sijoittuu ulkoavaruuteen ja kaukaiseen tulevaisuuteen, antropologia tutkii yhteiskuntia, jotka elävät maapallolla tälläkin hetkellä, eräänlaisissa rinnakkaistodellisuuksissa. Vasemmistolaisittain ajattelevalle on suorastaan tajunnanräjäyttävää tulla ensi kertaa kosketuksiin sen kanssa, […]
Ruumismadon mietteitä
”Edith Södergran erityisesti on kautta kirjallisuushistorian ja näihin päiviin asti usein yksipuolisesti esitetty yksinäisenä, eristettynä ja sairaalloisena visionäärinä, joka kirjoitti runojaan luonnon äärellä koettujen visioiden vallassa.”
Runoilija ja kirjallisuudentutkija Anna Tomi pohti runoilija Edith Södergranista luotua myyttistä runoilijakuvaa kriittisesti Liberossa 2/2021.
