Olen kohmeesta herännyt kaunotar, varma kevään merkki. Sinä ihailet lepattavaa väriäni varvikossa; se tuo mieleesi hedelmän, jonka kanssa minulla ei ole mitään tekemistä. Yhä uudelleen kirjoitat kolmesta vaiheestani, ja kotelosta puhkeavan kauneuteni ihmeestä. Olen kyllästynyt olemaan elävä vertauskuva, joten teen nyt pari asiaa sinulle selviksi. Aloitetaan alusta. Puron varrella kasvaa puu, paatsama. Sinä ja pahakieliset […]
Eläimestä 1/24
Tärkein huolenne oli, että enhän kakkaa suustani. Ei, en kakkaa. Siihen loppui huolenne. Se oli kummallinen päivä. Kivet tuntuivat viileiltä helmassani, kun matelin vedenpohjaa pitkin. Olin päiviä tätä ennen – teidän sanoillanne – tuntenut ”painetta” kehossani. (Huomaatte minun välttelevän tätä painetta, mutta kieltäydytte puhumasta siitä sanallanne ”kipu”.) Tämä tunne kuitenkin helpotti nopeasti, ja seuraavana päivänä […]
Eläimestä 4/23
Ne tulivat lounasaikaan. Olin juuri päässyt kotiin ja lapset rohmusivat ruokaa. Kurkin tulijoita oviaukosta. Pitkistä jaloistaan huolimatta ne tallustivat varvikossa vaikeasti. Askelista ja suista levisi meteli, joka ylitti peippojen kailotuksenkin. Etummaisina kulkivat kaksi urosta, iäkäs ja nuori. Perässä tuli parijonossa katras pentuja, yhteensä kolmen jalan varpaan verran. Pennuiksi ne näyttivät oudoilta, eivät lainkaan suloisilta. Lempeänharmaan […]
Eläimestä 3/23
Ihmisen hankkiminen asuintoveriksi on suosittua, mutta yhteiseloon liittyy myös monenlaisia ongelmia. Kohtaan usein tovereita, jotka harkitsevat ihmistä, ja pyrin auttamaan heitä päätöksenteossa. Neuvonantajan asemani johtuu siitä, että ihmiseni kuuluu järjestöön, joka pyydystää metsissä asuvia tovereita. Ihminen ei kuitenkaan syö heitä, vaan tuo neliöluolassa lämpimän lattian huoneeseen. Tovereitteni tarinat ovat monenlaisia: on vauhtikoneiden murtamia luita, kylmästä […]
Eläimestä 2/23
Se, jonka on mahdollista elämässään liikkua paikasta toiseen, tekee myöskin havaintoja ja havaintojensa pohjalta päättelee asioita maailmasta ja toisista olennoista. Yksi muuttumaton, rajattu tila ja muuttumaton seura ei tätä havainto- ja päättelykyvyn täyttä toteutumista mahdollista, vaikka havaintoja meistä jokainen sellaisessakin tilassa tekee – näin olen omien havaintojeni pohjalta päätellyt. Mutta etenkin jos on mahdollista kulkea […]
Ennen kuin jatkat, valitse kielesi
Teksti: Teemu Vaarakallio Vasemmistonuorten hallitus on ilmoittanut lakkauttavansa vuodesta 1987 Libero-nimellä julkaistun lehden nykyisessä muodossaan tämän vuoden loppuun mennessä. Ennakoitu päätös on pääosin ymmärrettävä. Samanaikainen lehtialan kustannusten nousu sekä kulttuuriin ja nuorisoalaan kohdistetut leikkaukset pakottavat uudelleenarvioimaan sitä, mikä Vasemmistonuorten toiminnassa on keskeisintä. Vaikka Vasemmistonuoret olisi nipistänyt muualta ja jatkanut Liberon rahoittamista, ei lehden tulevaisuudesta olisi […]
Häiriintynyt aineenvaihdunta – marxilaisesta ekologiasta
Teksti: Juho Narsakka Kuvitus: Arina Baranova Fossiilienergiaa ja työvoimaa pohjattomaan kitaansa kaksin käsin mättävä kapitalismi aiheuttaa ihmisille ja luonnolle korvaamatonta vahinkoa. Maailmanjärjestelmän nettovaikutukset koko elonkehälle ovat negatiiviset. Viime vuosikymmenen aikana voimistunut marxilainen ekologia selittää kapitalismin tuhoisia vaikutuksia ihmisen ja muun luonnon väliseen suhteeseen. Ohjaaja-käsikirjoittaja Natalie Cubides-Bradyn kokeellinen lyhytelokuva The Veiled City (2023) on pinnalta […]
Virtoja vailla hyökyjä
Teksti: Teemu Vaarakallio Esi-islamilaisessa arabialaisessa runoudessa toistuu usein raunion motiivi, al-waqf ala al-atlal. Arabialaisen runouden suurena esivanhempana pidetyn Imru’ al-Qais’n ja kuuden muun runoilijan Mu’allaqat -kokoelma lienee tästä tunnetuin esimerkki. Al-Qais’n elegia viritetään heti runon aloituksessa, jossa runon puhuja saapuu empien palaneelle tai poltetulle leiripaikalle. Tuhka on runoilijan kutsu, mutta miten käynnistää hävityksestä luominen? Frankfurtin […]
Luuri vierastilaan ja Räsäselle käteen
Teksti: Carlos Lievonen Kuvitus: Ege-Liis Deedin Miki Liukkosen Postpostpostmoderni maksimalismi ja sen minimalistinen politiikka Miki Liukkonen (1989-2023) tunnetaan parhaiten Suomen postmodernina maksimalistina par excellence. Liukkosen toinen romaani O saapui suomalaiselle kirjallisuuden kentälle meteoriitin voimalla, ja kirjaesineen fyysinen paino teki iskuvaikutuksesta entistä liioitellumman. Tekijän ikä tuntuu myös vaikuttaneen vastaanottoon. Kun 27-vuotias kirjoittaa “yleispätevän tutkielman siitä miksi […]
Pienyhteisöistä Piilaaksoon – psykedeelien kolonisaatiosta
Teksti: Oona Rohde Kuvitus: Juulia Jokinen Mikä on sallittua valkoisille, mutta ei muille? Entä mikä on sallittua hyödyn nimissä, mutta ei muutoin? Kolonisaatiolla, rasismilla ja päihdepolitiikalla on pitkä, yhteennivoutunut historia. Jo käsitteen määrittelyssä tullaan perustavanlaatuisen jakolinjan äärelle. Suomen lainsäädännössä huumausaineeksi määritellään päihteet, joilla on lamauttavia, päihdyttäviä tai harhoja tuottavia keskushermostovaikutuksia. Listaus tällaisista aineista säädetään […]
