Päätoimittaja Joonas Pulkkinen pohtii Liberon 2/2022 pääkirjoituksessaan tunteiden korostunutta merkitystä ja tämän suhdetta poliittiskulttuuriseen keskusteluun. Pääkirjoituksessa linkki myös uusimman lehden näköisnumeroon.
Vasemmistolla on pitkä sodanvastainen historia
Yorkin yliopiston politiikantutkimuksen professori Marcello Musto on usealla kielellä äskettäinen ilmestyneessä kirjoituksessaan ”Vasemmistolla on pitkä sodanvastainen historia” käynyt läpi vasemmiston suhtautumista sotaan ensimmäisestä internationaalista päiviemme poliittiseen tilanteeseen saakka. Libero julkaisee Muston kirjoituksen lyhennetyn version Paula Rauhalan suomentamana.
[Joku provo-otsikko] – mitä vasemmistoliiton puoluekokous tarkoittaa puolueen nuorille vaikuttajille?
Tulevana viikonloppuna vasemmistoliiton vaikuttajat kerääntyvät Poriin puoluekokoukseen. Vasemmistonuorten 1. varapuheenjohtaja Jenni Suutari tekee kolumnissaan arvion puolueen kehityssuunnissta ja puolueen sekä nuorisojärjestön mahdollisesta lähentymisestä.
Poliitikon imago, elämä ja suuri tarina
Joonas Pulkkinen pohtii Liberon 4/2021 pääkirjoituksessaan Politiikka-Suomi -sarjan pohjalta suomalaisen poliittisen julkisuuskuvan muutosta. Pääkirjoituksesta linkki myös Liberon 4/2021 näköisnumeroon.
Sisältövaroitus – tämä ei ole provo
Joonas Pulkkinen pohtii Liberon 3/2021 pääkirjoituksessaan onko toimittajien provokatiivinen kärki aina paras tapa herättää keskustelua. Pääkirjoituksesta linkki myös Liberon 3/2021 näköisnumeroon.
Paikan siivuja
Libero 3/2021 on ulkona ja numerosta tulossa infoa piakkoin myös netin puolelle. Tätä ennen verkkojulkaisussa mahdollisuus lukea Sini Monosen vuosi sitten näihin aikoihin kirjoittama essee. Mononen pohti numerossa 4/2020 julkaistussa esseessään ”Paikan siivuja”, miten aika ja rakennettu ympäristö vaikuttavat paikan kokemisen aistimellisuuteen.
Ruumismadon mietteitä
”Edith Södergran erityisesti on kautta kirjallisuushistorian ja näihin päiviin asti usein yksipuolisesti esitetty yksinäisenä, eristettynä ja sairaalloisena visionäärinä, joka kirjoitti runojaan luonnon äärellä koettujen visioiden vallassa.”
Runoilija ja kirjallisuudentutkija Anna Tomi pohti runoilija Edith Södergranista luotua myyttistä runoilijakuvaa kriittisesti Liberossa 2/2021.
Pandemia, ympäristökatastrofit ja yhteiskunnalliset liikkeet
Ihmisekologiaa tutkiva Andreas Malm uskoo, että ilmastoliike tarvitsee radikaalimman laidan. Ilmastoliikkeille teoreettisesti paljon ammentanut Malm selvitti Juho Narsakalle uusimmassa Libeorssa, miksi ”paikkojen paskominen” on hänen käsityksissään poliittisesti ok.
Kehitys raiteilla
Maanantaina 9 .elokuuta Tampere siirtyy uuteen aikaan kaupungissa alkavan raitiovaunuliikenöinnin myötä. Samu Kuoppa eritteli Liberossa 1/2021, miten raitiovaunuliikenne erittelee Tampereen muutosta kaupunkina laajemminkin.
Je suis hurri – Historien om en pojke som borde ha gjort sina svenskaläxor bättre
Liberon 2/2021 päätoimittanut Helen Korpak pohtii pääkirjoituksessaan suhdettaan äidinkieleen ja kaksikieliseen ympäristöön. Chefredaktör Joonas Pulkkinen också fördelar varför han borde ha
gjort sina svenskaläxor bättre. Pääkirjoituksista linkki myös lehden näköisnumeroon, Från ledarna det finns också link till den digitala nummer!
