Vuoden viimeisen Liberon teemana on kansa. Teemapääkirjoituksessa kaivataan vastavoimaa rasistisen oikeiston sananvallalle.
Teksti Niko Peltokangas – Kansikuva Laura Happo
Liberon kansa-teema sai monen tekijän pohtimaan kansan käsitteen määrittelyä ja ennen kaikkea sen vaikeutta tai haitallisuutta. Kolumnistit tarttuivat teemaan (s. 17 ja 42) ja sitä pureksitaan myös Käsitteitä ja kamppailuja -palstan viimeisessä osassa (s. 24).
Kamppailu vallasta ja yhteiskunnallisesta hegemoniasta on kamppailua sanoista ja käsitteistä. Vasemmisto ei pärjää tässä kamppailussa kovin hyvin. ’Kansa’ soljuu tehokkaimmin kansallismielisten käytössä, ’vapaus’ tarkoittaa pääomalle alisteisia sääntelemättömiä hierarkioita ja ’talouskuriin’ uskotaan enemmän kuin ’elvytykseen’ – tosin vuosia harjoitettu ’kiristävä talouspolitiikka’ on muuttunut leikkaajien suissa ’elvytykseksi’, jota on kuulemma kokeiltu jo tarpeeksi.
Rasistinen oikeisto on kunnostautunut vastenmielisten uudissanojen lanseeraamisessa. ’Maahanmuuttokriittisen’ naamion pudottua se on ottanut nopeasti käyttöön ’maahantunkeutujan (pakolainen)’, ’rikastuttamisen’ (mikä tahansa maahanmuuttajan tekemä laittomuus) sekä ’suvakin’ eli suvaitsevaisen vajakin. Sanat vakiintuvat, kun vasemmistolaisetkin alkavat käyttää niitä, ensin ironisesti ja inhoten, sitten vahingossa ihmisvihaan sopeutuen.
Vasemmiston kannatuskriisissä yhä useampi on alkanut tajuta johdonmukaisen ja strategisen viestinnän merkityksen. Omien poliittisten käsitteiden valtavirtaistaminen vaatii loputtoman älyllistämisen ja käsiterunkkauksen sijaan toistoa ja masinointia, toimimista liikkeenä eikä lukupiirinä, ratkaisuna eikä itsemarginalisoituna vaihtoehtona.
Libero näyttää omalla tavallaan esimerkkiä. Viime numeron tapaan tämä lehti on tarkistettu työnantaja-sanojen varalta ja muutettu ne ’työnostajiksi’. Tällaiset besserwisser-muutokset eivät vielä oikeistohegemoniaa hajoita, vaan läpimurtoon tarvitaan määrätietoista kampanjointia. Toivotamme kaikki mukaan murtamaan hegemoniaa sana kerrallaan!
Tämän numeron kannesta on ensimmäistä kertaa tiputettu sana ’vasemmistolainen’, ja lehti kategorisoidaan yksinkertaisesti mielipide- ja kulttuurilehdeksi. Lehden esiintuomat ideat voivat olla vasemmistolaisia mutta ennen kaikkea ne ovat hyviä – ja edistävät demokratiaa, ekologisuutta ja onnellisuutta politiikan, aktivismin ja kulttuurin keinoin.
