Kurdit toivovat, että Suomen hallitus arvioisi uudelleen suhteensa Syyrian kurdialueita pommittavaan Turkkiin. Siihen tarvitaan painetta, jota ei synny ilman tietoa.
teksti Niko Peltokangas · kuvat Kalle Erkkilä
Narinkkatorilla Helsingin Kampissa seisoi viime viikon ajan tiedotusteltta, jolla kurdit jakoivat tietoa Turkin armeijan tammikuussa aloittamasta hyökkäyksestä Pohjois-Syyrian kurdialueille Afriniin. Järjestäjät pitävät kymmeniä siviilejä tappaneita pommituksia jatkona Turkin kurdivastaiselle politiikalle.
Afrinin maakunta on osa Pohjois-Syyrian demokraattista federaatiota, jonka puolustusvoimat on taistellut kansainvälisen koalition rinnalla terroristijärjestö Daeshia vastaan Syyriassa. Kurdit ja heidän tukijansa vaativat YK:ta ja liittolaisiaan puolustamaan Afrinia Naton toiseksi vahvimpien sotavoimien hyökkäykseltä.
Tietoa tarvitaan, koska poliitikot ja media ovat liian hiljaa, perustelee Said Moradi teltan pystyttäneestä Suomen kurdien kulttuurikeskuksesta. Tietoa tarvitaan, jotta ihmiset alkaisivat keskustella ja miettiä ”omaa osuuttaan maapallon kansalaisena.”
Moradia harmittaa, ettei Suomen valtio ole julkisesti tuominnut Turkin hyökkäystä. Valtion passiivisuuden syynä ovat hänen mielestään läheiset poliittiset ja kauppasuhteet. Poliittisia suhteita kuvaa ulkoministeri Timo Soinin vuoden 2017 tammikuussa esittämä lausunto Suomen ja Turkin samanlaisista demokraattisista arvoista.
”Joka puolella puhutaan, että Turkki on diktatuuri ja autoritaarinen valtio, ja epäilen, että Suomen kansalaisilla olisi samanlaiset arvot kuin Turkin hallituksella.”
EU:n ja Turkin välinen pakolaissopimus on vahvin tekijä myös Suomen ja Turkin suhteissa, sillä se on sekä poliittinen että kaupallinen, Moradi uskoo. Sopimuksen myötä valtaosa Kreikkaan saapuvista pakolaisista palautetaan Turkkiin, jolle maksetaan kolme miljardia euroa pakolaisten auttamiseksi.
Vähintä, mitä voi tehdä
”Vähintä, mitä voi tehdä, on luoda mediapainostusta valtioon päin, että he miettisivät suhteensa Turkkiin uudestaan, pitäiskö poliittisia ja kauppasuhteita muuttaa nykytiedon perusteella”, Said Moradi neuvoo.
Afrin-aktiivien tarkoituksena on verkostoitua ja löytää asiasta kiinnostuneita ihmisiä, jotka haluavat käyttää tietojaan, kykyjään ja suhteitaan kurdien auttamiseksi. Kulttuurikeskus tai muut toimijat eivät halua määrittää auttamisen rajoja vaan kutsua uusia ihmisiä mukaan.
Aktivismi jatkuu tämän viikon torstaina Helsingissä järjestettävällä mielenosoituksella. Eduskuntatalolta lähtevä mielenosoituskulkue vaatii rauhaa kurdialueille sekä kurdien vapautusliikkeen poliittisen johtajan Abdullah Öcalanin vapauttamista.
Ennen Narinkkatorilla tehtyä haastattelua Moradi pyysi toimittajalta ja kuvaajalta käyntikortit varmistuakseen, ketkä ovat tällä kertaa kyselemässä ja mihin tarkoitukseen. Teltalla kävi monenlaista jututtajaa ja valokuvaajaa, ja tilanne houkutteli torin laidalle telttailemaan myös viime keväänä Rautatientorilta häädetyn rasistisen ryhmän.
Moradi kertoo, että häiriköinti vaikutti hieman infoteltan suunnitelmiin. Valtaosa tiedotustempauksen vastaanotosta oli kuitenkin ollut positiivista. Moradin mukaan teltalle tultiin, vaikka omat reitit eivät normaalisti kulkisi sen ohi.
”Muutaman päivän aikana on tullut selväksi, että suomalaisten arvot ovat ihan muuta kuin mitä ulkomininisteri Soini edustaa.”
