Nuoret käyttävät teknologiaa työpaikoilla enemmän kuin vanhemmat, mutta uusi teknologia ei ole niinkään sukupolvikysymys. Tärkeämpiä ovat työolosuhteet ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet, paljastaa SAK:n tutkimushanke.
teksti Niko Peltokangas
Työntekijöiden osallistumisessa uuden teknologian käyttöönottoon työpaikoilla on kehitettävää, selviää ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n tutkimushankkeessa. Työpaikoilla ei oteta työntekijöitä riittävästi mukaan laitteiden ja ohjelmistojen hankintapäätöksiin eikä kouluteta niiden käyttämiseen.
Tutkimushankkeen tietolähteenä on eri alojen työntekijöiden teemahaastatteluja sekä keskusjärjestön tuhathenkinen luottamushenkilöpaneeli ja alkuvuodesta toteutettu työolobarometri. Luottamushenkilöistä 28 prosenttia pitää panostuksia osaamiseen kehittämiseen riittävinä, työolobarometrin noin 1200 vastaajasta 22 prosenttia pitää uuteen teknologiaan liittyvää koulutusta riittävänä ja 38 prosenttia melko riittävänä.
Kielteiset kokemukset teknologian käyttöönotossa eivät riipu niinkään toimialasta tai työntekijöiden iästä vaan työoloista. Mitä paremmaksi työelämän laatu työolobarometrissä arvioidaan, sitä enemmän uusi teknologia tuottaa positiivisia kokemuksia.
”Teknologian lisääntymiseen ja robotisaatioon ei liity jotain luonnonlakia, johon ei voisi vaikuttaa”, sanoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.
Jos työolot ovat heikot, teknologiauudistukset voivat kiristää tunnelmaa entisestään. Antila kehottaakin ottamaan työntekijät mukaan hankintojen suunnitteluun ja arvostamaan näiden näkemystä.
Työntekijän ikä näkyy tutkimushankkeen havainnoissa siten, että nuoremmat käyttävät teknologiaa monipuolisemmin ja enemmän. Yli 50-vuotiailla on puolestaan eniten huonoja kokemuksia uusien laitteiden tai ohjelmien käyttöönotosta. Osaamattomuuden aiheuttama häpeä ja pelko kyydistä tippumisesta ovat ulostyöntäviä tekijöitä työelämästä eivätkä auta pidentämään työuria, Antila huomauttaa.
Vain 28 prosenttia luottamushenkilöpaneelin vastaajista arvioi uuden teknologian parantaneen työpaikan tuottavuutta. Tähän Antila tarjoaa selitykseksi sitä, että henkilöstön näkemykset eivät vaikuta teknologian hankintapäätöksiin ja työntekijöiden kyky hyödyntää sitä jää vajaaksi.
