Anna Kontulan tuore pamfletti tekee näkyväksi yhteiskunnan piilotetut luokkalait.
Taija Roiha
Kun Susanna Koski kehotti Ylen suorassa lähetyksessä työttömiä katsomaan metsää, syntyi kohu. Lausunto jätti kuitenkin varjoonsa erään jopa paljastavamman Kosken suusta samana iltana kuullun kommentin: ”Kyllähän jokaisella on vapaus ja oikeus sanoa, että mikä (työtä) mieluiten tekisi ja mitä ei, mutta se on taas moraalinen keskustelu, että onko oikeus kieltäytyä työstä”.
Tätä moraalin, politiikan ja lainsäädännön suhdetta käsittelee tuoreessa pamfletissaan vasemmiston kansanedustaja, VTT Anna Kontula. Luokkalaki-nimisessä pamfletissaan Kontula kuvaa Suomen lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen luokkasidoksia. Perusteesi on, että vaikka yhteiskunnassa pyritään yksilöllisyyden korostamisen kautta aktiiviseen luokkataustan kiistämiseen, tullaan luokkajakoa silti jatkuvasti uusintaneeksi erilaisten mekanismien kautta. Keskeistä osaa näyttelee moraali, jonka avulla luokkahierarkiaa voimistavia käytänteitä uudistetaan.
Yhteiskunnan luokkalait
Luokkalailla on Kontulan mukaan historiallisesti viitattu lakeihin ja säädöksiin, jotka suoraan tai välillisesti kohtelevat ihmisiä eri tavoin sosioekonomisesta taustastaan riippuen. 2000-luvun luokkalakeja on vaikea havaita, koska yhteiskuntaluokasta puhuminen on tabu. Luokan sijaan puhutaan köyhyydestä, vähäosaisuudesta ja syrjäytymisestä. Kontulan mukaan käsitteiden ongelmallisuus piilee siinä, että ne irrottavat ilmiöt yhteiskunnallisista valtasuhteista. Näin köyhyys näyttäytyy yksilön henkilökohtaisena tragediana, ei yhteiskunnan valtasuhteiden tuottamana eriarvoisuutena ja sen kautta luokkakysymyksenä.
Yksi Luokkalaki-pamfletin suurimpia ansioita onkin tapa, jolla Kontula perkaa sellaisen lainsäädännön ja viranomaistoiminnan luokkaperustaisuutta, joka ensisilmäyksellä vaikuttaa yhdenvertaiselta. Kontula tarjoilee esimerkkejä muun muassa yksityisyyden suojan ja pankkisalaisuuden, opiskelun ja kansainvälisen liikkuvuuden tiimoilta. Esimerkiksi kauppojen aukioloaikojen pidennystä perusteltiin ”anonyymin kuluttajan vapaudella” samaan aikaan kun kaupan alan työntekijöiden vapautta päättää oman elämänsä ja vapaa-ajasta kavennettiin. Näin tehtiin näkymättömäksi lakimuutoksen luokkasidos.
Kontula tuo pamfletillaan suomalaiseen keskusteluun tärkeän panoksen luokkien yhteiskunnallisesta vaikutuksesta tänä päivänä. Pamfletti on helposti lähestyttävä myös niille lukijoille, joille aihepiiri ei entuudestaan ole tuttu. Suositeltavaa luettavaa jokaiselle, joka haluaa ymmärtää yhteiskuntaluokkien merkitystä 2000-luvun Suomessa.
Anna Kontula: Luokkalaki. Miten Suomen lait ja viranomaiset syrjivät työväenluokkaa. Into Kustannus, 2016. Artikkelin kuvitus kirjan kansikuvasta.
