Rauhanneuvottelut Israelin ja palestiinalaisten välillä eivät ole jatkuneet. Esteenä ovat muun muassa laittomat itä-Jerusalemin ja Länsirannan siirtokunnat, joita Israel rakentaa yhä lisää.
teksti ja kuva Eliisa Alatalo
Reilussa 50 vuodessa on välillä käyty lähellä rauhaa, mutta tällä hetkellä Palestiinan valtion perustaminen eli kahden valtion mallin mukainen rauhan solmiminen vaikuttaa olevan jäissä. Palestiinan itsenäisyys on yleisesti hyväksytty ratkaisu Palestiina–Israel-konfliktiin. Siihen ovat sitoutuneet molemmat neuvotteluosapuolet Israel ja PLO* sekä kolmantena osapuolena Yhdysvallat. Lähtökohtana ovat ennen vuoden 1967 kuuden päivän sotaa edeltäneet rajat. Sopimukseen sisältyisivät myös yhdessä sovitut aluevaihdokset.
Rauhanneuvottelujen osapuolet tapasivat toisensa tunnustelevissa tapaamisissa viime tammikuussa, mutta neuvottelujen jatkosta ei sovittu. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ja palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas ovat lähestyneet toisiaan kirjeitse, mutta viestien sisältö ei ole tullut julkisuuteen.
Yhdysvaltojen aktiivista osallistumista neuvottelujen edistämiseen viivästyttävät käynnissä olevat presidentinvaalit. Merkittävästi viivästyneet Palestiinan parlamentti- ja presidentinvaalit ovat myös järjestämättä.
»Jos katsoo kahden edellisen vuoden kehitystä, niin ei ole syytä olla optimistinen. Jos tunnustelevista tapaamisista ei seuraa mitään konkreettista, on se ikävä merkki», sanoo lähetystöneuvos Riikka Eela ulkoministeriön Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yksiköstä.
Hän varoittaa, että mikäli neuvottelut eivät etene, käpertyvät osapuolet entistä enemmän itseensä ja sitä hauraammaksi ajatus Palestiinan valtion perustamisesta muuttuu. Tilanne ei kuitenkaan ole täysin pysähdyksissä, vaan pientä liikettä tapahtuu koko ajan. Rauhanprosessia vastustava ja Gazaa hallitseva Hamas on Eelan mukaan myllerryksessä eikä vielä voida arvioida, mihin suuntaan tilanne muuttuu.
Myös se, mitä tapahtuu Israelin kanssa yhä sotatilassa olevien Syyrian ja Libanonin sisällä vaikuttaa Palestiinaan. Arabikevään liikehdintä voi myös pakottaa muut Israelin naapurimaat huomioimaan, mitä mieltä arabimaiden kansalaiset ovat Israelista. Lähetystöneuvos Eelan mukaan esimerkiksi Syyrian rahoittaman Hamasin pitää päättää, kannattaako sen suututtaa kansalaisiaan kohtaan veristä väkivaltaa harjoittava rahoittajansa vai kannattajansa.
Palestiinalaiset ovat päättäneet toimia itsenäisyyden eteen toisellakin rintamalla. Viime vuonna Palestiinalaishallinto** haki YK:lta täysjäsenyyttä tarkkailija-aseman sijaan. Marraskuussa Palestiina hyväksyttiin YK:n kulttuuri- ja tiedejärjestö Unescon jäseneksi. Jäsenyys vahvisti luottamusta neuvottelevaan presidentti Abbasiin.
Siirtokunnan jatkavat kasvuaan
Tammikuussa 2011 Al Jazeera julkaisi verkkosivustollaan yli 1 600 luottamuksellista asiakirjaa palestiinalaishallinnon ja Israelin vuonna 2009 päättyneistä rauhanneuvotteluista. Vuodettujen asiakirjojen mukaan palestiinalaiset olivat valmiita luovuttamaan Israelille miltei kaikki Itä-Jerusalemin siirtokunnat.
Siirtokuntakysymys, kuten myös neljän miljoonan pakolaisen paluuoikeus on neuvottelujen kipeimpiä kohtia. Israel on asuttanut juutalaisia miehittämilleen alueille Itä-Jerusalemiin ja Länsirannalle. Siirtokuntien määrä on silminnähden lisääntynyt muutamassa vuodessa. Siirtokuntiin kul-kevat vain juutalaisille tarkoitetut yksi-tyiset tiet, joita rajaavat vahvat muurit. Siirtokunnat ovat kansainvälisen lain edessä laittomia, koska ne on rakennettu Israelin vuonna 1967 kuuden päivän sodan aikana valloittamille alueille. Tapahtui neuvotteluissa mitä hyvänsä, vastustusta suuntaan ja toiseen on miehityksen pitkittymisen vuoksi luvassa molemmin puolin.
»Helppoa tietä ei ole», Eela päättää.
* PLO on suomeksi Palestiinan vapautusjärjestö, joka edustaa palestiinalaisia puolueita ja järjestöjä rauhanprosessissa.
** Palestiinalaishallinto on Gazan kaistaa ja Länsirantaa hallitseva viranomaistaho, joka koostuu Palestiinan parlamentista, virkamiehistä ja omista poliiseista.
