Kielivätkö työryhmien jäsenten ja liittokokouksen puhujien sukupuolijakauma jotain Vasemmistonuorten tasa-arvotilanteesta?
teksti Raisa Musakka kuvitus Niko Peltokangas
”Tasa-arvohehkutus voi olla kaksiteräinen miekka. Voi syntyä niin sanottu Halos-ilmiö. Eli ajatellaan tasa-arvon jo toteutuneen, kun presidentti, tai tässä tapauksessa järjestön puheenjohtaja, on nainen”, sanoo Vasemmistonuorten toukokuisessa liittokokouksessa tasa-arvovastaavana toiminut Milla Pyykkönen.
”Liittokokouksen puheenvuoroista kaksi kolmesta oli miesten pitämiä, vaikka kokousedustajista noin puolet oli naisia. Jostain tämä kertoo”, Pyykkönen jatkaa.
Hiljattain perustettuihin strategia- ja poliittisen ohjelman työryhmiin haki ja valittiin selvästi enemmän miehiä kuin naisia. Työryhmät valmistelevat järjestön keskeisimmät asiakirjat liittokokouksen hyväksyttäväksi.
Vasemmistonuorissa on herätty ongelmaan. Uusi hallitus valitsi edeltäjänsä tavoin tasa-arvosuunnitelman määrittelemät tasa-arvovastaavat. He ovat järjestön toinen varapuheenjohtaja Anni Ahlakorpi sekä Visa Savolainen.
”Tasa-arvosuunnitelmassa meidän tehtäväksemme on määritelty tasa-arvonäkökulman esillä pitäminen päätöksenteossa. Tosin meillä on sen verran skarppi hallitus, että tasa-arvojutut kyllä tulevat huomioiduksi”, linjaa Ahlakorpi.
Savolainen taas kertoo toimineensa Vasemmistonuorissa kolme vuotta, jonka aikana hän kokee tasa-arvoisen toimintakulttuurin lisääntyneen asiaan kiinnitetyn huomion takia.
”Ehkä keskeisin asia, mikä on nähdäkseni edennyt, on sisäpiirikeskeisyydestä siirtyminen kohti kaikkien huomiointia. Tähän ovat mielestäni vaikuttaneet muutokset muun muassa järjestön alkoholi- ja huumorikulttuureissa.”
Normeja kumottujen tilalle
Haasteeksi järjestön tasa-arvokehityksessä Savolainen näkee kumottujen yhteiskuntanormien ”uudelleennormittumisen” järjestön sisällä.
“Tämä ilmenee esimerkiksi oletuksina jäsenten uskonnottomuudesta, kasvissyönnistä, sivarin käymisestä ja muista vastaavista normeista. Jotkut aktiivit kokevatkin syrjintää omien valintojensa tai ominaisuuksiensa johdosta, jotka järjestön enemmistössä koetaan erilaisiksi.”
Myös Ahlakorpi peräänkuuluttaa jatkuvaa työtä tasa-arvon eteen. ”Me olemme monessa suhteessa edistyksellinen järjestö ja minusta tuntuu, että edelliset polvet ovat tehneet paljon arvokasta työtä tasa-arvoasioiden eteen. Emme silti voida tyytyä siihen, että meillä tasa-arvoasiat hoidetaan paremmin kuin jossain muualla, vaan jatkuvasti pitää pyrkiä hoitamaan ne parhaalla mahdollisella tavalla.”
Myös Pyykkösen mukaan Vasemmistonuoret on ongelmista huolimatta askeleen edellä monia muita järjestöjä.
”Esimerkiksi liittokokouksen puheenvuorolistauksessa viisi henkilöä ei halunnut määritellä sukupuoltaan. Mielestäni tämä osoittaa, että Vanussa sukupuolivähemmistöt voivat ilmaista sukupuoltaan, eikä heidän tarvitse lokeroida itseään ahtaisiin normeihin, naisiksi tai miehiksi”.
