Kreikan kansanäänestys ei muuttanut talouskuripolitiikan kannattajien ja vastustajien voimasuhteita, muistuttaa Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja Taija Roiha.
Teksti Niko Peltokangas – Kuva Julius Zukowski-Krebs
”Talouskuripolitiikka koskettaa kaikkia”, Roiha viestittää tunnelmia Ateenasta.
”Mikä tapahtuu nyt Kreikassa voi tapahtua muuallakin ja tapahtuu koko ajan, vaikka mittakaava on eri. Tarvitaan yhteinen ja vahva poliittinen liike murskaamaan nykyinen hegemonia.”
Roiha kutsuttiin Syrizan nuorisojärjestön konferenssiin, joka kuitenkin peruttiin kansanäänestyksen vuoksi. Syriza-nuorten vieraana on myös saksalaisia, belgialaisia ja ruotsalaisia vasemmistonuoria.
Sopimus tai Grexit
Uutiset Kreikan hallituksen uusista ehdotuksista vaikuttivat Roihan mukaan tuoreeltaan vaikeilta kreikkalaisille. Kovasti velkojien aiempia vaatimuksia – tasaveronkorotuksia, palkanalennuksia, yksityistämistä ja eläkeikän korotuksia – muistuttavan ehdotuksen vaihtoehtona pidetään maan eroa eurosta.
”Toimet sisältävät veronkiristyksiä. Saariin kohdistuvat korotukset ovat vaikeita, koska turismista huolimatta ne ovat köyhiä alueita. Satamien yksityistäminen on sekin huolestuttavaa, mutta vaihtoehtona tälle olisi lähtö eurosta, ja sitä ei nyt kaikesta päätellen haluta.”
Vaikka kreikkalaiset äänestivät sunnuntaina talouskuripolitiikkaa vastaan, tulos ei muuta velkojia edustavan troikan (EU-komissio, Euroopan keskuspankki ja kansainvälinen valuuttarahasto) ja Kreikan hallituksen voimasuhteita. Leikkauksia ja työttömyyttä on todennäköisesti luvassa jatkossakin.
”Tämä on vaikeaa koko vasemmistolaiselle liikkeelle, jos voitoista huolimatta huolimatta mikään ei muutu”, Roiha sanoo viitaten Syrizan vaalivoittoon sekä hallituksen kannan voittoon kansanäänestyksessä.
Kreikan parlamentti äänestää perjantaina valtuuksista jatkaa neuvotteluja hallituksen tekemän ehdotuksen pohjalta. Kansanäänestys antoi kansan tuen viime vuodet harjoitetun ja kriisiä syventäneen talouspolitiikan vastustamiselle. Ero eurosta ei ole ollut Kreikan hallituksen tahto eikä kansanäänestyskään antanut siihen valtuuksia.
Kommentti: Ensin Kreikka, sitten Suomi
Niko Peltokangas
Kreikan velkakriisin ”hoitaminen” on ääriesimerkki oikeiston talouskurjistuspolitiikan vaikutuksista. Vasemmistonuorten kansanedustajaehdokkaat muistuttivat tammikuussa – Syrizan hallituskauden vasta alkaessa – että leikkaukset Kreikassa ovat johtaneet massatyöttömyyteen, kansanterveyden kriisiin ja länsimaiden historian suurimpaan koulutetun väestön maastamuuttoon.
Tukipaketit ovat turvanneet Eurooopan pankkien saatavat mutta velkojien vaatima talouskuripolitiikka on samalla vain kasvattanut Kreikan velkamäärää. Jopa Saksan valtiovarainministeri totesi eilen, että Kreikan velkoja täytyy myös antaa anteeksi, jotta velat pysyvät mitenkään maksettavalla tasolla. Mahdollista se ei kuitenkaan ministerinkään mielestä ole, sillä EU ei vain toimi siten.
On hyvä huomata, että niin Kreikan kuin Suomenkin talouspolitiikka sanellaan samasta suunnasta. EU-komissio lähetti Suomen hallitusneuvotteluihin nootin budjettialijäämästä ja kokoomuslainen valtiovarainministeri on pokkana perustellut leikkaustarpeita EU:n vaatimuksilla.
Kreikka ei voi syyttää siitä, etteikö se olisi tehnyt uudistuksia, jopa kovempia kuin mikään muu euromaa. Velkojat ja velkamoralismilla kansaa rauhoitteleva media esittää tilanteen kuitenkin päinvastaisena. Nämä aseet on käännetty jo pienemmässä mittakaavassa luterilaisesta orjamoraalista kärsiviä suomalaisia vastaan – ja kun Kreikassa on saatu tarpeeksi tuhoa aikaan ja syy vieritettyä sen tuoreelle vasemmistohallitukselle, talouskurjistuksen mittakaava alkaa kasvaa meilläkin.
