Tanskan vaalit käydään huomenna 18. kesäkuuta. Vasemmistopuolueet kampanjoivat vaaleissa työttömyysturvan uudistamisen puolesta.
Teksti: Hanna-Marilla Zidan
Kulunut parlamenttikausi on ollut vaiherikas Sosialistiselle kansanpuolueelle (Sosialistisk Folkeparti). Vuonna 2011 puolue lähti hallitusyhteistyöhön yhdessä sosiaaliliberaaliksi luonnehditun Radikale Venstren ja sosiaalidemokraattisen puolueen kanssa.
Tammikuussa 2014 Sosialistisen kansanpuolue lähti hallituksesta. Vaalikauden aikana useampi puolueen kärkihahmo on loikannut sosiaalidemokraatteihin.
“Tapa jolla lähdimme hallituksesta ei ollut hyvä. Puolet ryhmästä halusi jäädä, puolet ei. Yhteisymmärrykseen ei päästy, joten tilanne karkasi käsistä, mutta uskon, että meillä on helpompaa nykyisessä asemassamme. Nyt meillä on parlamenttiryhmä, joka tukee yhteisiä päämääriä”, toteaa Sebastian Lukas Bych, joka on Sosialistisen kansanpuolueen nuorisojärjestön Socialistisk Folkepartis Ungdom (SFU) aktiivi.
“Nyt emme ole hallituksessa, joten voimme liikkua lähemmäs ideologisempaa tapaa osallistua keskusteluun. Voimme sanoa mitä haluamme kysymättä ensin muilta hallituspuolueilta”, Bych sanoo.
Sosialistisella kansanpuolueella on tällä hetkellä 12 paikkaa Tanskan parlamentissa. Puolue on tehnyt sopimuksen kovassa nousussa olevan Tanskan kansanpuolueen kanssa, joka on tunnettu maahanmuuttovastaisuudestaan.
“Meillä on sosialidemokraattien ja sosiaaliliberaalien hallitus, joka ei halua muuttaa rajoituksia työttömyysturvan suhteen. Juuri ennen talouskriisiä hallitus vähensi tukivuosia neljästä kahteen vuoteen sekä vaikeuttivat järjestelmään takaisin pääsemistä. Monet tukea tarvitsevat ovat jääneet työttömyysturvajärjestelmän ulkopuolelle. Koska emme voi pakottaa omaa hallitustamme, työttömyysturvan parantamiseksi on tehtävä yhteistyötä muiden kanssa”, kertoo Bych.
Hän uskoo poliittisen vastuun ja yhteistyön heikentävän populistista äärioikeistoa.
“Emme ole samoilla kannoilla Tanskan kansanpuolueen kanssa maahanmuuttopolitiikasta, mutta voimme tehdä yhteistyötä painostaaksemme uutta hallitusta. Mikäli oikeistoblokki voittaa, se on sitoutunut ajamaan parannuksia työttömyysturvaan. Tilanne on sama vasemmistoblokin suhteen. Tällä tavalla haluamme varmistaa sen, että parannuksia tehdään.”
Työttömyysturva on myös yksi Sosialistisen kansanpuolueen neljästä vaaliteemasta.
Tanskan flexicuritysta eli joustoturvasta puhuttiin paljon myös Suomessa jokunen vuosi sitten. Järjestelmässä irtisanomissuojaa madalletaan, mutta ihmisten suojana on korkea ja helposti saatava työttömyysturva sekä aktiivinen työvoimapolitiikka.
“Flexsecurity ei ole menestystarina, jos kysessä on vain jousto ilman turvaa. Silloin kyseessä on vain paskamaiset oikeudet työntekijöille. Mikäli meillä ei ole kunnollista turvaverkkoa, ihmisiä putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämä on merkittävä vaaliteema, sillä hyvinvointiyhteiskunnallemme on tärkeää, että perumme heikennykset työttömyysturvaan.”
Sosialistisen kansanpuolueen nuorisojärjestön vaaliteemat ovat tuttuja myös Suomen Vasemmistonuorille. SFU ajaa nimittäin ilmaista apua ja hoitoa mielenterveysongelmista kärsiville.
“Juuri nyt on yli 20 000 nuorta tanskalaista, joita lääkitään mielenterveyden ongelmien perusteella. Eräs tärkeimmistä viesteistämme mielenterveyskampanjassa on se, että kapitalismi luo epätervettä kilpailuhenkeä, jonka vuoksi jokaisella pitäisi olla oikeus saada kunnollista ilmaista psykologista apua. Avunsaannin ei pitäisi riippua vanhempien toimeentulosta”, Bych toteaa.
“Tietenkään ilmainen psykologinen apua ei voi ratkaista yhteiskunnassa vallitsevia rakenteellisia ongelmia, vaan sitä varten pitää tuhota kapitalismi.”
Sosialistinen kansanpuolue sai alkunsa vuonna 1959, kun Tanskan kommunistisen puolueen entinen puheenjohtaja Aksel Larsen erotettiin puolueesta, koska hän arvosteli Neuvostoliiton Unkarin kansannousun kukistamista.
Seuraavan vuoden parlamenttivaaleissa uusi puolue Sosialistinen kansanpuolue sai 11 paikka Tanskan parlamentissa. Samaan aikaan Tanskan kommunistinen puolue menetti kaikki paikkansa.
Sosialistinen kansanpuolue on aiemmin ollut EU-kriittinen, mutta se on sittemmin muuttanut kantaansa. Euroopan parlamentissa SF on Vihreät / Euroopan vapaa allianssi-ryhmän eli Greens/EFA:n eikä Euroopan yhtyneen vasemmiston / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston konfederaatioryhmä eli GUE/NGL:n jäsen.
Puolue on saanut kuulla kovaa kritiikkiä hallituksessa erityisesti Tanskan toiselta radikaalimmalta vasemmistopuolueelta Yhteinäisyyslistalta.
“Olen sitä mieltä, että pitkällä aikavälillä vasemmistolaisella puolueella on parhaat mahdollisuudet muuttaa yhteiskuntaa hallituksessa. Minulle tärkeä saavutus hallitustaipaleellamme oli uudistus, jossa öljy-yhtiöt maksavat korkeampaa veroa, josta saatavat rahat sijoitetaan suoraan ympäristöystävällisiin juniin. Sähköistimme junaliikenteemme niin, että junat kulkevat dieselin sijaan sähköllä. Yhdistelmä, jossa otetaan öljy-yhtiöiltä ja käytetään rahat parempaan ilmastopolitiikkaan on mahtava.”
“Emme olisi koskaan pääseet nostamaan öljy-yhtiöiden verotusta, jos emme olisi olleet hallituksessa. Ministeriöissä tehtävät jokapäiväiset päätökset eivät näy mediassa, mutta näillä päätöksillä on suuri merkitys työväenluokalle.”
Useiden mielipidetiedustelujen mukaan Yhteinäisyyslistan vaalit näyttäisivät menevän paremmin kuin perinteisemmällä Tanskan vasemmistopuolueella Sosialistisella kansanpuolueella.
“Uskon, että Yhtenäisyyslistalla menee hyvin, koska tanskalaiset kaipaavat vaihtoehtoa leikkauspolitiikalle, jonka kaikki muut puolueet ovat sisäistäneet ainoaksi vaihtoehdoksi. Uskon meidän nauttivan isoa luottamusta ihmisten parissa, koska politiikkamme on samanlaista ennen ja jälkeen vaalien”, kertoo Annika Holm Nielsen, joka on Yhteinäisyyslistan nuori ehdokas ja puolueen nuorisojärjestön Socialistisk Ungdomsfrontin aktiivi.
Nielsen sanoo olevansa ehdolla parlamenttivaaleissa, koska hän haluaa levittää tietoa sosialistisesta vaihtoehtoisesta politiikasta.
“Valitsin Yhteinäisyyslistan puolueekseni, koska mielestäni yhteiskunnassa ja globaalisti vallitsevaan epätasa-arvoon on kyettävä reagoimaan tosissaan. Kapitalismi ei ole onnistunut vastaamaan ilmastonmuutokseen tai nälänhätään, koska sen syvimmässä olemuksessa on piittaamattomuus sosiaalisia näkökulmia kohtaan.”
Nuorisojärjestö Socialistisk Ungdomsfront on valinnut vaaliteemakseen nuorille tärkeän koulutuspolitiikan, johon on tehty viime vuosina useita uudistuksia.
“Olemme kokeneet paljon leikkauksia, opettajien lomautuksia, suunnitelmia sulkea nuoria lukiokoulutuksen ulkopuolelle sekä monia muita hyökkäyksiä nuoria ja kouluttautumista vastaan.”
Emopuolueen Yhteinäisyyslistan päävaaliteema on talous.
“Päätimme keskittyä työttömyysturvan parannuksiin, koska niin monet ovat menettäneet oikeuden kunnolliseen työttömyysturvaan, mikä on luonut suurta epävarmuutta yhteiskunnassamme.”
Holm Nielsen näkee työttömyysturvan parannuksen edesauttavan niin työllisiä kuin työttömiä.
“Uskon, että työttömyysturva on vakuutus siltä varalta, että menetät työsi.
Työttömyysturvan tulisi olla korvaus yhteiskunnalta siitä, ettei se ole kyennyt tarjoamaan sinulle työllistymismahdollisuutta. Työttömyysturvan tulisi olla myös korkeampi, jotta ihmiset eivät haluaisi ottaa toistensa töitä hyväksymällä heikommat palkat.”
Yhteinäisyyslista perustettiin vuonna 1989 useamman vasemmistopuolueen vaalilittona. Poikkeuksellista on se, että puolueella ole puheenjohtajaa, toisin kuin kaikilla muilla tanskalaisilla puolueilla. Puolueella on kollektiivinen johtajuus ja johto koostuu 25 henkilön puoluehallituksesta.
Puolueen puhehenkilönä toimii kuitenkin hyvin suosittu Johanne Schmidt-Nielsen, joka sai viime vaaleissa 15 000 ääntä enemmän kuin Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt.
Puolue on EU-kriittinen. Yhtenäisyyslista ei ole suoraan puolueena osallistunut EU-vaaleihin, vaan osana yhteispoliitista People movement against the EU:ta. Yhteisnäisyyslistan jäsen Rina Ronja Kari istuu Euroopan parlamentissa Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto-ryhmässä eli GUE/NGL:ssä.
Nousussa olevaa Yhtenäisyyslistaa on kuitenkin kritisoitu siitä, että puolue on kykeneväinen tarjoamaan vain kritiikkiä, eikä ikinä tule olemaan hallituskelpoinen.
“Yhtenäisyyslista ei ole hallituksessa olemista vastaan, mutta tällä hetkellä olemme ainoa leikkauspolitiikan vastainen puolue Tanskan parlamentissa. Koska noin 10 prosenttia äänestäjistä tukee meitä, ei hallitukseen menossa olisi mitään järkeä. Tietysti, jos onnistumme saamaan isomman osan kansasta taaksemme, vakuuttamaan politiikallamme ja enemmistö tanskalaisista tukisi puolueita, jotka vastustaisivat oikeistolaisen politiikan vaikutuksia, niin olisimme valmiita ottamaan vallan ja johtamaan maata sosialistiseen suuntaan. Se ei valitettavasti ole vain tällä hetkellä mahdollista”, Nielsen toteaa.
