Päijät-Hämeessä sijaitsee kriisikunnan rajaa lähentelevä Kärkölän kunta. Siellä asuu reilut 4000 ihmistä, kunnan suurin valtuustoryhmä on paikallisista aktiivisista kuntalaisista koostuva Kärkölä-ryhmä ja kunnassa on käytössä pormestarimalli.
Joel Haapamäki ja valokuvaaja Adele Hyry selvittivät Liberoon 1/2021, mikä on Kärkölää suvereenilla enemmistöllä johtava Kärkölä-ryhmä.
Mikä on paikallisen toiminnan suhde varsinaiseen paikalliseen päätöksentekoon? Ja miten paikallisuus linkittyy globaaleihin poliittisiin kysymyksiin? Mitä nämä tarkoittavat kunnallispolitiikan näkökulmasta? Näitä kysymyksiä pohtii Liberon päätoimittaja Joonas Pulkkinen Liberon 4/2020 pääkirjoituksessaan. Pääkirjoituksesta löytyy myös linkki lehden näköisnumeroon.
Lokakuussa 2012 Suomen kunnanvaltuustoihin valittiin kymmeniä vasemmistonuoria varsinaisiksi ja varavaltuutetuiksi. Kaksi heistä kertoo, mitä sitten tapahtui.
Feministisen puolueen ilmestyttyä poliittisiin kuvioihin myös monet suuret puolueet ovat nostaneet tapetille feministisiä teemoja. Enää feminismi ei ole kirosana, vaan ihmiset uskaltavat identifioitua feministeiksi. Tämä näkyy myös kuntavaaleissa.
Liikunta- tai näkövammaisen elämää voi olla vaikea kuvitella, ellei ole kokenut vamman aiheuttamia haasteita omakohtaisesti. Suurimmalle osalle portaiden kulkeminen, bussin kyytiin nouseminen ja tien ylittäminen ovat niin arkipäiväisiä asioita, ettei niihin kiinnitä välttämättä mitään huomiota. Entä jos joutuisit vamman takia käyttämään esimerkiksi pyörätuolia tai opaskoiraa ulkona liikkuessasi? Ruuhkainen kaupunkiympäristö muuttuisi äkkiä erilaisia esteitä pursuilevaksi betoniviidakoksi.
Suldaan Said Ahmed haluaa vähemmistöjen puhuvan ja toimivan itse omasta puolestaan.
![[Joku provo-otsikko] – mitä vasemmistoliiton puoluekokous tarkoittaa puolueen nuorille vaikuttajille?](http://libero.vasemmistonuoret.fi/wp-content/uploads/2022/06/jennitoukokuu02-1-150x150.jpg)
