Järjestö vaatii humanitaarisen suojelun palauttamista oleskeluluvan perusteeksi sekä tarjoaa turvapaikanhakijoille tukea lupakäytännöistä ja työnhausta.
teksti Niko Peltokangas • kuva Kalle Erkkilä
Vasemmistonuoret avasi tänään maahanmuuttopoliittisen kampanjansa vaatimalla humanitaarisen suojelun palauttamista oleskeluluvan perusteeksi. Kevääseen 2016 saakka humanitaarista suojelua annettiin ihmisille, jotka eivät saaneet turvapaikkaa henkilökohtaisen tilanteensa perusteella mutta jotka eivät voineet palata lähtömaahansa yleisen turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi.
“Ilmastonmuutoksen myötä ympäristökatastrofeista johtuva pakolaisuus kasvaa. Kuivuus, vedenpinnan nousu ja luonnonvarojen ehtyminen johtavat humanitaarisiin kriiseihin ja sotiin kuten esimerkiksi Syyriassa“, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan sanoo järjestön tiedotteessa.
Zidan huomauttaa Liberon haastattelussa, että turvapaikan hakeminen lähtömaissa antaisi mahdollisuuden myös niille, jotka eivät voi tehdä vaarallista matkaa Eurooppaan. Järjestö esittääkin humanitaarisen viisuminen käyttöönottoa.
Viisumia voisi hakea Suomen suurlähetystöstä ja sen avulla pakolainen voisi matkustaa Suomeen ilman salakuljettajia tai vaarallisia merimatkoja. Humanitaarista viisumia ovat ehdottaneet myös muun muassa vihreät nuoret ja Suomen Pakolaisapu.
Perheenyhdistäminen punnitsee perhearvot
Vasemmistonuoret aikoo kampanjoida järjestämällä mielenosoituksia sekä jakamalla turvapaikanhakijoille ja muille siirtolaisille suunnattua tietoa esimerkiksi lupakäytännöistä, lakiasioista ja työnhausta. Tietoa ja apua tarjotaan myös Helsingissä järjestettävissä työpajoissa. Huhtikuun 7. päivänä Kukaan ei ole laiton -kampanja viettää valtakunnallista toimintapäivää.
Zidanin mukaan kampanjan poliittisena tavoitteena on luoda painetta, jotta Maahanmuuttoviraston toiminnan ja hallituksen tekemien tiukennusten vaikutukset turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan selvitetään. Hän nostaa esiin muun muassa lähtömaita koskevien maa-arvioiden paikkansapitävyyden ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohtelun turvapaikkahaastatteluissa.
Tärkeänä Zidan pitää myös perheenyhdistämisen kriteerien arviointia. Niitä tiukennettiin kesällä 2016 laajentamalla euromääräiset tulovaatimukset koskemaan turvapaikanhakijoita.
”Hallitus korostaa perhearvoja, ja olisikin tärkeää, ettei oikeus perheeseen olisi rahasta kiinni. Perheenyhdistämisen kriteerejä tulee tarkastella myös sen kannalta, miten lapsen etu niissä toteutuu ja miten se on määritelty kansainvälisissä sopimuksissa.”
